Breivik II, suvaitsevaisuusfasistien salainen kultamuna

Suvaitsevaisuusfasistiemme surkuhupaisa pyrkimys hussuttaa somalialainen “norjalaismies”, aka Hassan “Breivik II” Abdi Dhuhulow pois julkisesta tietoisuudesta omaa kaikki targikoomiseen farssiin tarvittavat palikat. Siinä missä A.B. Breivik, aka Breivik I, on stimuloinut  puusilmäiset mediasuojatyöpaikkapölvästimme tumputtamaan loputtomia palstametrejä pateettista lööppipornoa, on Breivik II muodostunut tapaukseksi joka pyritään vaikenemaan unholaan… Tai näin siis ainakin suomalaisissa medioissa, toisin on muualla.

Breivik II on ISO kivi suvaitsevaisuusfasistisen hyysäyskoneiston kengässä. Ai miksi? No tietysti siksi, koska suuri yleisö saattaisi herätä keskustelelmaan nk. “humanitaarisen” maahanmuuttopolitiikan täydellisestä mädännäisyydestä ja siihen liittyvien “kotouttamisohjelmien” toimimattomuudesta. Olisi nähkääs kovasti kiusallista, jos joku esittäisi kysymyksen, että kuinka ulkoisesti hyvin integroitunut maahanmuuttajataustainen “pohjoismaalainen” somalimuslimi voi muuttua verenhimoiseksi vääräuskoisia allahin nimeen kiduttavaksi, raiskaavaksi ja murhaavaksi raakalaiseksi? Ja kaikkein pahinta on se, että allekirjoittaneen kaltaiset objektiivisesti islam-kriittiset kansalaisaktivistit voisivat perustellusti kyseenalaistaa myytin rauhanomaisesta islamista ja islam-taustaisten maahanmuuttajien integraation toimimattomuudesta. Pahimmassa tapauksessa joku saattaisi vielä esittää kysymyksen; palveleeko humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan harjoittaminen sittenkin vain sitä itsevanhurskasta virkamieseliittiä jota se elätää?

Tehdäänpä pikainen yhteenveto Breivik II:n persoonasta. Hän oli median mukaan “23 vuotias norjalaismies”, kotoisin Somaliasta ja piti kovasti potkupallosta (fanittaen brittiläistä Chelsea -potkupallojoukkuetta). Hänen norjalaiset koulukaverinsa kuvailivat häntä poliittisesti korrektiin tyyliin “ihan tavalliseksi norjalaiseksi”, joka kantoi koulussa mukanaan ählämiläistä rukousmattoa ja koraanin oppien mukaan norjalaisen perinteen mukaisesti pyllyili päivittäin rukousmatollaan kohdistaen anuksensa kohti allahin kurkihirttä lallahulidulilaata kailottaen. Korostetaanpä vielä tämän päätteeksi, että Breivik II:n kerrotaan olleen “harras uskonnolleen, mutta ei ääriryhmän edustaja”… mitä se sitten ikinä tarkottaakaan?

Breivik II saapui Norjaan vanhempiensa kanssa vuonna 1999. Hän oli siis tuolloin 9 -vuotias. Vuonna 2009 hänen kerrotaan siirtyneen takaisin luonnolliseen habitaattiinsa Somaliaan, maahan josta hänen perheensä väitti muuttaneensa väkivaltaa pakoon!!! Breivik II haketui hetimiten islamilaisen lähetystyöliike al Shabaabin pavelukseen ja loppu onkin sitten historiaa.

Breivik II oli siis “ihan tavallinen norjalainen” kultamuna ja suvaitsevaisuusfasistisen manifeston määrittelmien mukaan hyvin integroitunut norjalaiseen yhteiskuntaan. Täydellinen paraatiesimerkki kulttuuria rikastuttavasta maahanmuuttajataustaisesta “norjalaisesta”. Hän oli harras uskonnolleen ja pyöriskeli moskeijassa jonka vieraispuhujiin kuului mm. Suomessakin turmiota suomalaiselle demokratialle saarnannut vihasaarnaajana tunnettu Anjem Choudary. Muistutettakoot lukijaa, että Choudary vieraili Suomessa suomalaisten “maltillisten muslimien” kutsusta. Se, että Choudaryn tiedetään värvänneen Breivik II:n kaltaisia nuoria hartaita muslimeja al Shabaab -teorristijärjestön lähetystyöntekijöiksi, ei tietenkään meinaa yhtään mihinkään, sillä Suomessahan on tunnetusti maailman maltillisimmat muslimit. Kyse on siis perinteisestä kulttuurimme rikastumisesta.

Breivik II on pelottava esimerkki siitä, minkälainen tikittävä aikapommi muhii niissä islamilaisissa yhteisöissämme, jotka ovat osoittaneet olevansa lähellä Choudaryn ja/tai Khalid Yassinin kaltaisia islamofasistisia vaimon hakkaamista, homostelijoiden hirttämistä ja vääräuskoisten häpäisemistä opettavia vihasaarnaajia.

Pahinta tässä on se, että Breivik II on vain jäävuoren huippu.

Suvaitsevaiston oma Breivik II, pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan mädännäisyyden virstanpylväs

Ja taas kerran avaan viikon toteamalla, että tästähän minä olen teitä jo pitkään valistanut!

Ei aikaakaan kun varoitin teitä siitä, että kiitos demaripopulismin, uusi Breivik vaanii nurkan takana. Nyt puusilmäisten mediasuojatyöpaikkapölvästiemme on sen surullisen kuuluisan minkälie-ministeriön vihaisen kirjeen uhalla ryhdyttävä hampaita kiristellen ripotelemaan totuuksia Nairobin islamilaisen uskontunnustuksen tekijöistä ja tapahtumista.

Valtakunnan johtavin copy/paste -media IL kopioi hävyttömän lyhyen pätkän erkkonatsien lippulaiva HS:n uutistyngästä, jossa kerrotaan ainakin kahden Nairobissa islamilaiseen uskontunnustukseen osallistuneen somalin olleen “norjalaismiehiä”, toisen huhutaan jopa lymyilleen Suomessakin. Siinä missä HS rohkenee kertoa, että “myös väi­te yh­den ter­ro­ris­ti­epäil­lyn Suo­mi-yh­teyk­sis­tä elää yhä”, rauhottelee islamofiili IL lukijioitaan vääntämällä pajunköyttä tyyliin “Supo arvioi, että iskun Suomi-kytkentä on yhä epätodennäköisempi”. Kumpainenkin pisuaarimedia koettaa siis kaikesta huolimatta taklata sitä tosiasiaa, että somalialainen jihadisti Ismael Guled on esitelty “suomalaiseksi” ja erityisesti helsinkiläiseksi. Yhteys on eittämättä huomattavasti konkreettisempi, kuin pelkkä “epäilys Suomi-yhteyksistä”… Tällaista on suomalainen “laatujournalismi” vuosimallia 2013.

Eikä siinä kaikki; suomalaiset mediat häpäisevät kilvan Nairobin verilöylyn uhreja. Vaikkakin tämä “norjalaismiesten”, aka Breivik II & Co, Nairobissa suorittama islamilainen uskontunnustus kyykyttää raakudellaan ja bestiaalisella häikäilemättömyydellään Breivik I:n raivopäisen verityön mennen tullen, eivät mediamme katso tarpeelliseksi uutisoida tapahtuneesta Breivik I:een verrattavalla lööppipornolla. Yli viikkojen, kuukausien ja jopa vuosien märehtiminen etusivun otsikoin retusoidaan pariksi hassuksi takapalstan virkkeeksi.

Mutta mietitäänpä tovi, että miksi puusilmäisten mediasuojatyöpaikkapölvästiemme mielestä Breivik I on huomattavasti mediaseksikäämpi kuin Breivik II? Kumpaisenkin mielipuolen teon motiivinahan oli kosketuksen todellisuuteen menettänyt väkivaltahurmoksellinen sairas ideologia. Erona tässä kuitenkin se, että Breivik I oli omassa häiriintyneessä pääkopassaan luonut omaa vinksahtanutta aivokapasiteettiaan soveltaen itselleen sairaan maailmankuvan joka innoitti hänet väikvaltaan. Breivik II puolestaan ei omannut omaan päättelykykyyn tarvittavaa aivokapasiteettia ja antautui siksi islamilaisten vihasaarnaajien johdateltavaksi, ammentaen väkivaltahurmoksensa itsensä profeetaksi julistaneen lukutaidottoman lapsirakastajan varhaiskeskiaikaisesta beduiinibarbarismistä.

Kumpaistakin Breivikiä yhdistää siis sokea viha. Breivik I vihasi demareita ja perusteli vihansa intelektuellisti argumentoiden. Olkoonkin, että hänen patologinen demarifobiansa on järkippohjaisesti perusteltavissa, ei se tietenkään oikeuta veritekoihin, saati toimi tapahtunutta lievittävänä asianhaarana. Breivik I kuitenkin suunnitteli tekonsa siten, että sen uhreiksi joutui pääasiallisesti vain em. aatteellisille juurilleen kuseksivia porvari-demareita, kun taas Breivik II hyväkysi vihan motiiviksi sen, että koraani pyhittää vääräuskoisten tappamisen (mm. koraani 2:191, 2:193, 8:39, 9:5, 9:29, 9:61).

Mitä tekotapojen julmuuteen tulee, siinä Breivik I jää pahan kerran paitsioon Breivik II saavutuksille. Breivik I murhasi uhrinsa “sivistyneesti” ja pyrki aiheuttamaan heille mahdollisimman vähän kärsimyksiä, kun taas Breivik II kumppaneineen kidutti ja häpäisi uhrejaan islamin wanhoollisten oppien mukaisesti (katso em. linkitetyt kohdat koraanista). Breivik II & Co:n kerrotaan myös raiskanneen äitejä lastensa edessä ennen näiden murhaamista, leikanneen miehiltä kivekset pois ja jättäneet nämä sitten vuotamaan kuiviin lihakoukun varassa katosta roikkuen.

Summa summarum: miksi Breivik I elää lööpeissä loputtomiin mutta Breivik II pyritään hussuttamaan maton alle? Yksinkertaista; Breivik I murhasi siististi ja systemaattisesti vain valkoisia porvari-demareita ja Breivik II puolestaan kohdisti käsittämättömällä bestiaalisuudella toteutetun islamilaisittain motivoidun murhanhimonsa kaukaisen Afrikan vääräuskoisiin neekeriukkoihin™. Kyse voi siis olla yksinomaan puusilmäisten mediasuojatyöpaikkapölvästiemme patologisesta kaappirasismista! Ongelma on nähkääs se, että nostamalla Breivik II ja Ismael Guled lööppeihin avaisi mediamme väistämättä keskustelun siitä, kuinka maahanmuuttopolitiikkamme ja kaiken maailman etnopopulististen kukkahattutätien räätälöimät kotoutusohjelmat eivät yksinkertaisesti toimi. Gonzon profetaalinen näkemys on se, että kyse on kaappirasismin ja hyysärismin impotenssin epäpyhän liiton summasta.