Dr. James Gonzon haastattelussa Legenda & väärinajattelijia Tero Vaara

kolmerumaateroa1980 -luku oli hurjaa aikaa. Suomi kuului vielä suomalaisille, kokoomus oli isänmaallisen porvariston asialla, demarit välittivät oikeasti duunareista, olkatoppaukset olivat ISOJA, hiukset sen mukaisesti myös, nilkoissa kirkui räikeät neon-sukat ja Suomen länsirannikko suolsi julkisuuteen enemmin tai vähemmin menestyneitä muusikoita. Valtaosa noista renkuttajista ja rämpyttäjistä ja punkin syntikkapoppiin vaihtaneista räpeltäjistä on jäänyt arvoiseensa unholaan, mutta joukkoon mahtuu myös legendoja joiden tuotannosta olemme saaneet nauttintoa tai tinitusta parhaimmillaan jo vuosikymmenien ajan.

Newsbygonzo -tiimi halusi kutsua Dr. James Gonzon tämänkertaiseksi vieraaksi aidon suomalaisen legendan. Sellaisen, joka on luonut uraa omilla avuillaan ja sinetöinyt itsensä osaksi suomalaista identiteettiä ilman, että on turhaan tuhertanut kajaalia kasvoihinsa saati tupeerannut tukkaansa tahi huorannut kaupallisten tv-kanavien turhanpäiväisten casting -ohjelmien tuomaristoissa. Herran tuotanto on herättänyt subjektiivisia ristiriitaisuuksia jopa Newsbygonzo -tiimissäkin mutta niin kunnianarvoissa Dr. James Gonzo kuin koko tiimimmekin on yhtämieltä siitä, että pitkää työuraa ja sinnikkyyttä olla oma itsensä tulee arvostaa. Arvostusta luonnollisesti lisää se, että sosiaalisen median kautta kyseinen musiikin raskaansarjan ammattilainen on näyttänyt kansalle aivan uuden puolen, nuivan ja jalat tukevasti maassa olevan sellaisen. Arvoisat neidit, rouvat ja herrat, niin vihertävät, punertavat kuin rehellisesti nuivatkin, Dr. James Gonzon tämäkertaisena vieraana bändinsä Mamban 30 -vuotisjuhlaa viettävä aidon suomalaisen melankolian legendaarinen äänitorvi joka ei sanojaan säästele, olipa sitten kyse syvistä tunteista tai maamme päivänpoliittisesta tilanteesta eli hädästä: Tero Vaara.

  1. Dr. James Gonzo: Määrittele Tero Vaara Tero Vaaran vinkkelistä.
    Tero Vaara: Nuotinlukutaidoton musiikkityöläinen, työnantaja, yrittäjä. Levytuottaja, autokuski, kaappihumoristi, kaikkien asioiden harrastaja.
  2. Dr. James Gonzo: Julkiset ulosantisi ovat valtamedioiden sopulitoimittajien mukaan määriteltävissä impivaaralaiseksi verbaaliksi ripuliksi, saitpa jopa porttikiellon kekkoslovakialaisen aikakapseli YLE:n ohjelmiinkin. Miksi näin?
    Tero Vaara: Jos viittaat “valtamedioiden sopulitoimittajilla” esim. musiikkipuolen asiantuntijayhteisöön, niin kyseiset määrittelyt ei hetkauta. Samaa mättöä on kuultu jo vuosikymmeniä. Tosin aggressiivisempi painaminen on nyt vaihtunut tyylikkääseen kuoliaaksivaikenemiseen. Kaupallisella puolella tuotanto on taas otettu hyvin vastaan. “Valokuvia” oli kaupallisten radioiden soitetuin biisi 1995-2005 ja “Vielä on kesää jäljellä” on jyryyttänyt vähintäänkin tyydyttävästi. YLEä en suostu kritisoimaan, koska fanitan Pekka Lainetta ja YLE Teeman musadokkareita. Lisäksi kesän aikana kahden uutuussinkkumme nouseminen Radio Suomen soitetuimmaksi jotenkin nyt hillitsee kielenkantoja.
    Tämä ei tosin tarkoita, ettenkö edelleen pitäisi YLEn yhtiöjärjestykseen merkittyä pykälää monikulttuurisuuden edistämisestä täydellisen älyttömänä. Monikulttuurisuus edistyisi ihan mainiosti ja luonnollisia teitä ilman yleisradioyhtiön massiivista taustatukea, kriittisten äänenpainojen dissaamista tai suoranaista vaientamista.
  3. Dr. James Gonzo: Oletko paska jätkä vai hiusrajan vetäytymisen myötä katkeroituva pop-ikoni?
    Tero Vaara: En pidä itseäni paskana jätkänä, mutta omaan turhan lyhyen pinnan, terävän kielen ja kyvyn kuittailla, v-uilla ja tökkiä. Täydellinen välinpitämättömyyteni vastaanottajan tunteista tai herkkähipiäisyydestä on taannut pitenevän ketjun vihamiehiä ja tölväistyjä hapannaamoja. Kollegat menevät samoin tein, jos ei näiden luonto kestä täysin avointa piikittelyäni vaikkapa herrojen Maksamme velkaa -kampanjoinnista tai järjestäytymisestä vihervasemmistolaisen ns. paremmiston taakse. Viimeisimpänä maalitauluna on tämä laskelmoitu parkuminen, aikuisten miesten antautuminen banaalille, tunneporno.
    Hiusraja alkoi vetäytyä jo 16-vuotiaana, katkeruutta ja vihantunteita aloin kerätä jo niillä main. Alkoholismin rasittamalla kodin ilmapiirillä lienee osansa. Vitutus on ok, katkeruuden suhteen kannattaa vahtia tunteitaan, uhriutuminen ei ole sopivaa ollenkaan.
  4. Dr. James Gonzo: Miksi olet profiloitunut populaarimusiikin tekijäksi vaikka julkinuiva asenteesi viittaisi enemminkin oi punk osastolle?
    Tero Vaara: Vaikea sanoa. Määrittelen itseni punk-kulttuurin tuotteeksi ts. punkin sisältämä filosofia, että jokainen osaa ja kaikki voi tehdä – sotaa apatiaa vastaan – rohkaisi meikäläistä lauluntekoon ja kitaransoittoon. Olen kuitenkin aina ollut enemmän melodiamiehiä, rock ei istu ääneen, ei samalla tavalla puhuttele, kuin mieleen tarttuvat, helposti vihelleltävät melodiat. Lennon-McCartney ovat alan puolijumalia mulle ja Topi Kärki ja Junnu Vainio varsinkin. Tarttuvia melodioita vailla banaaliutta.
    Samaan aikaan kuitenkin arvostan punk-jäpiköitä. Rähinää, räkää ja hillittömyyttä. Maailma tarvitsee haistattelua ja punk-asennetta kaiken laskelmoinnin, kaupallisuuden, sisäänpäinkääntyneen itsesurkuttelun ja omahyväisen neulepaita-patsastelun vastavoimaksi.
  5. Dr. James Gonzo: Onko uudelta levyltäsi löydettävissä takaperin soittaen kammottavan rasistisia natsiviestejä, vai onko ne löydettävissä rivien välistä ihan oikeinpäinkin pyöritettäessä?
    Tero Vaara: Jonkinmoinen mies-teema levylle kehkeytyi. Nimissä ja teksteissä on useita viittauksia miehen näkökulmasta aiheeseen, kuten “Minä tunnen tämän miehen” tai “Kulunut mies”. Teoksilla “Päivä jonka sain” ja “Tahra sielussain” haastan legendaariset kappaleet “Viikonloppuisä”, “Elämän valttikortit” ja “Vangin toive”. Epätoivo- ja melankolia-hanat on kaikki kaakossa. Mitä kammottaviin natsiviesteihin tulee, onhan levyllä biisi “Melankolinen mieli”, jossa on paitsi komea soittamani kitarasoolo, myös viittaus melankoliaan, joka on substantiivina pirun lähellä melancoliaa, jonka niminen puolestaan on Lars von Trierin hieno elokuva – Melancolia. Lars von Trier lausui pahana sammakkona vuonna 2011 olevansa jonkuntyyppinen natsi. Dan Koivulaaksologiikalla tässä vois olla yhteys.
  6. Dr. James Gonzo: Musiikin lisäksi olet viimeaikoina profiloitunut myös teräväkynäiseksi bloggariksi, onko tämä ollut pitkäaikainen harrastus vai onko vasta viimeaikainen monikultturismihuuhaan leviäminen saanut sinut tarttumaan kynään?
    Tero Vaara: Varsinaista blogia en ole koskaan pitänyt. 2004 paikkeilla innostuin kehittelemään verkkoon kaikenlaista hillitöntä: Pub Hoijakka, Jäniskylän Ampujat ja Suomen Kaupalliset Lauluntekijät siirtyi internetiin. Kaikki pelkkää huuhaata, mutta menivät sen verran hyvin läpi, että jouduin näitä mielikuvituksen tuotteita kieltämään urakalla. On tuolla muutama hauska isku. http://www.terovaara.fi/skala/uutiset.htmlSanan säilää aloin sitten heilutella, kun monikulttuurisuus-uskonto alkoi nostaa päätään, Halla-ahoa lyötiin kuin mätisäkkiä ja kaikki päältä vihreä ja sisältä punainen alkoi vallata alaa myös musapuolella, kun suoranainen aivopesu lähti käyntiin ja kaikki kriittinen leimattiin fasismiksi. Kun Suomi putos puusta ja oppi natsittelemaan.Facebook on hyvä tontti kirjoitella ja ruotia tuntemuksia, kun koko ajan otsaluussa jyskyttää, että facebook on viihdepalvelu, ajankulua, hattaraa, höttöä, eläin-, ruoka- ja lapsipäivityksiä. Ei niin vakavaa ollenkaan.
  7. Dr. James Gonzo: Onko sinua pyydetty ek vaaleihin ehdokkaaksi?
    Tero Vaara: Kyllä. Olen kohteliaasti kiittänyt mielenkiinnosta ja luottamuksesta ja ilmaissut jatkossakin pitäytyväni musapuolella.
  8. Dr. James Gonzo: Miten itse suhtaudut päivänpolitiikkaan?
    Tero Vaara: Symppaan nuoria politiikkaan pyrkiviä ja jo poliittisessa päätöksenteossa mukana olevia alta kolmekymppisiä – myös kokoomuslaisia. Nostan hattua kaikille, jotka hyvin aikein ja kirkasotsaisina astuvat loputtoman neuvottelemisen, puhumisen, kuuntelemisen, edustamisen, paskapuheen ja selkäänpuukottamisen maailmaan. Entä nuoret vasemmistolaiset? He muistuttavat tarhan kakaroita yhtenevissä heijastinliiveissään. Parijonossa ylittämässä suojatietä tarhan tädin ohjaamana, pipot silmillä, räkä nenästä valuen. Päällekkäin pulistaan posket punaisina. Miten niistä ei voi olla pitämättä?
  9. Dr. James Gonzo: Punavihermädättäjien piireissä on avointa vihamielisyyttä sinua kohtaan, onko sinua uhkailtu mielipiteittesi vuoksi?
    Tero Vaara: Ei.
  10. Dr. James Gonzo: Edellä mainitut piirit ovat aktiivisia mustamaalaamiskampanjoissaan, oletko huomannut että vaikuttaako se keikkamyyntiin?
    Tero Vaara: Kyllä sillä on ollut vaikutusta – molempiin suuntiin. Iltalehteen präntätty lausuntoni: “Monikulttuurisuus on kuin kommunismi” pitää kutinsa edelleen ja puhuttelee asiakkaita myös myönteisellä tavalla. Monikulttuurisuuden liputtaminenhan on vähän kuin Neuvostoliitto 1970-luvulla. Ei siitä passaa pahaa puhua, saati epäillä moista sosiaalista kokeilua. Keikkapuolella ja esiintymishommissa profilointiongelmaa ei ole. Mies on bändimuusikko, laulaja-lauluntekijä, esiintyjä. Politiikkaa ei tehdä yleisesti, eikä yksityisesti. Lippunsa lunastanutta väkeä palvellaan hyvällä asenteella, hitit ja toiveiskelmät tarjotaan irvistelemättä: Vielä on kesää jäljellä!
  11. Dr. James Gonzo: Olet myös osakkaana panimotoiminnassa ja eräskin “viemärinä” tunnettu vihapuhesivusto jossain vaiheessa kampanjoi kyseistä panimoa vastaan, tuliko tuolloin asiasta mitään seuraamuksia?
    Tero Vaara: No, se vähäinenkin promootioksi ja yhteistyöksi tulkittava kyseisen panimon kanssa päättyi. Panimon osake jatkoi laskuaan, vihapuhesivusto tunsi työnsä tehdyksi ja kaikki olivat tyytyväisiä.
  12. Dr. James Gonzo: Mitä sinulle merkitsee koti, uskonto ja isän maa… vai oliko se isänmaa?
    Tero Vaara: Nää on pahoja. Koti ei kaikille merkitse pelkästään positiivista varausta. Meikäläisen koti on minun ja yorkshirenterrierini koti. Hiljainen paikka – mitä nyt välillä koira haukkuu kaikki ja isäntä juoksee ympäri kyliä. Koiralle puhutaan ja kommentoidaan ja koira reagoi oman käsityskykynsä rajoissa. Kaipa se kysymysten tykittäminen, keskinäinen tuijottelu, lyhytsanaiset esitykset, pyrähdykset, murahdukset, haukahdukset ja syliin tunkeminen etäisesti muistuttaa kommunikointia. Kotona syödään, leikitään, nukutaan ja makaillaan. Roikutaan netissä.
    Kysymykseen uskonnosta vastaan John Lennonilta varastetulla ajatuksella: “Whatever gets you through the night is alright”. Itse en usko, en rukoile, enkä kuulu kirkkoon. Muut pitäköön vakaumuksensa, en sitä lähde mollaamaan. Kerran elämä heitti eräässä kodinomaisessa miljöössä tilanteeseen, jossa pieni poika pyysi, että tule Tero lukemaan iltarukous, kun mummin kanssa aina luetaan. Minä en ollut mummia edes tavannut, mutta pudottelin kyllä sujuvasti, että Rakas Jeesus, kiitos tästä päivästä jne. Katsoin sitä lasta, kun tämä kädet tiukasti ristittyinä ja silmät kiinni painettuina hiljentyi kuuntelemaan hatusta vedettyä improvisaatiotani korkeuksiin. Pyydettiin siunausta hänelle ja veljelle, siskolle ja pojan äidille. Kiitettiin kavereista ja leluista, terveydestä. Lopuksi pyysin, että Jeesus, turvaa näiden poikien koulutietä. Aamen ja hyvää yötä. Ei sellaisen hengellisen äkkikomennuksen jälkeen hihitytä ollenkaan.
    Isänmaa, Suomi, paras paikka meille suomalaisille – vaikka on Floridassa ja Espanjan etelärannikollakin mukavat oltavat. En yhdy kulttuurimarxistiseen näkemykseen, ettäkö valtio olisi ns. keinotekoinen konstruktio, muutettavissa ja mulkattavissa vaikkapa nyt paremmin Pohjois-Afrikkalaiseen yleisöryntäykseen sopivaksi. Lujemmin pitäisi suomalaista identiteettiä piirtää. Täällä asuu hiljaista, säntillistä, joustavaa väkeä, joka on ajan saatossa sulattanut toisenlaiset ja toisenväriset tulijat.
  13. Dr. James Gonzo: Kaikki tietävät, että olet hirveä islamofobi etkä halua maahamme lisää klitorisamputoituja sosiaalikatastrofeja tai fattarahoillaan terroristejä tukevia kaftaaneissa joraavia partajaakkoja. Mikäs on kantasi nXXXereiden suhteen? Enkä tarkoita tässä mitään ”koneinsinöörejä” tai kukkahattutätejä työllistäviä kotouttamiskelvottomia pikkurikollisia jotka pitävät asematunnelin seiniä pystyssä nojailemalla niihin, vaan ihan oikeita työtä tekeviä lahjakkaita tummaihoisia rehellisiä maahanmuuttajia. Panimotaustaa kun omaat, niin otettakoot esimerkiksi vaikka sellainen nXXXeri kuin Brooklyn panimon Garret Oliver, tai se Delta Rhythym Boysin vaari joka lauloi, että ”thannan osthetan, Halvan maugastha lwagrizta” ja tykkäsi Suomesta niin, että jäi tänne viettämään elämänsä auringonlaskua ja taisipa se jopa kuollakin Stadissa. Ovatko tuollaiset kiistatta lahjakkaat nXXXerit tervetulleita Suomeen vai pitäisikö heidät heittää seuraavaan banaanilaivaan?
    Tero Vaara: Nuo rajut luonnehdinnat on sitten Jameksen kynästä… Olen kaikenväristen eläjien kanssa pärjännyt hyvin. Hymy on globaali kieli ja kohtaaminen aina kaksisuuntainen tie. Kenenkään päänmuoto tai ihonväri ei ole muodostunut ongelmaksi. Vastaus kysymykseen: totta kai, tervetuloa tänne Euroopan reunalle, jos on mielekästä tekemistä mietittynä ja lopputuloksena jotain kaikkien osapuolten ja osanottajien kannalta myönteistä vuorovaikutusta.
  14. Dr. James Gonzo: Minähän en tunnetusti ole rasisti, olen aina julistanut, että ei ihon väri tee ihmisestä kusipäätä, vaan se, että sillä on kusta päässä. Jos rasisteja haluaa etsiä tästä maasta, niin niitä kannattaa etsiä kukkahattuisten sossutanttojen leiristä, jotka ovat perustaneet Suomen somaleille likiman sata tyhjänpäiväistä yhdistystä, suosivat ”poisitiivisen syrjinnän” nimessä jätesäkeiksi naamioituneita klitorisamputoituja sosiaalikatastrofeja ja Ö-mapittavat kotileipoisia keski-ikäisiä ja koulutettuja heteromiehiä… Siitä tulikin mieleen, että voiko sinut lukea Suomen syrjityimmän ja syrjäytyvimmän voimavaran piikkiin; keski-ikäinen osaava ja mahdollisesti myös lihaa syövä heteromies?
    Tero Vaara: Noissa raameissa lienen suomen syrjityimmän ja syrjäytyvimmän voimavaran edustaja: keski-ikäinen lihaa syövä hetero. Tuosta määritelmästä vielä sen verran, että paitsi muusikkopuolella, myös hirvenmetsästyshommissa olen tavannut monia onnellisia, hauskoja, keski-ikäisiä ja tätä vanhempiakin miehiä. Vaatimattomia, arkisia, kunnollisia hahmoja. Kyseinen miestyyppi on kokonaan kadonnut kuvasta. Median ja kovimman öyhötyksen keskiössä mies on vain, jos tämä on menestynyt urheilija, alkoholisti, raiskaaja, tappaja tai – mitä homompi, sitä parempi tietysti.
  15. Dr. James Gonzo: Mutta sinähän olet väsännyt saippuoita ja saksinut etnovivahteisia kauppakasseja ja mahdollisesti jopa nyplännyt pitsiäkin. Eikös sellainen ole aika homoa ja täydellisessä ristiriidassa arkki-äijämäisen imagosi kanssa?
    Tero Vaara: Eihän se ole homoa ollenkaan. Kaikenlainen käsillä tekeminen, asioiden metamorfoosi raaka-aineesta esteettiseksi lopputuotteeksi on kiinnostava, terapeuttinen prosessi. Aikaisemmassa elämänvaiheessa harrastin puutöitä, omistin koko lailla täydellisen kokoelman alan harrastusvälineitä aina levysahasta oikohöylän kautta vannesahaan ja pöytäjyrsimeen. Sittemmin olen tilanpuutteen vuoksi verstaastani luopunut. Saippuan valmistaminen, siis se grammantarkka operointi lipeän, veden ja öljyjen kanssa on taas mielenkiintoista kotikemiaa. Myrkyt on rajuja ja prosessissa omat riskinsä, mutta lopputuote puhdasta (!), turvallista ja esteettistä. Ja ompelukoneen vois taas syyspimeällä polkaista käyntiin…
    Mä nyt en sitä “imagoani” erityisen tarkkaan vahdi. Kansalaisilla on näkemyksensä, kaikenlaisia määritelmiä ja nimityksiä löytyy. VXXXt niistä.
  16. Dr. James Gonzo: Jos saisit muuttaa jotain suomalaisessa yhteiskunnassa, niin mitä se olisi?
    Tero Vaara: Yrittämisen edellytyksiä pitäisi pikavauhtia siirtää kohti Viron mallia. Toisekseen: työn tekemisen pitäisi olla aina kotona makailua kannattavampaa. Sitten on tietysti nämä maahanmuuttoon liittyvät vetovoimatekijät… olis niissä karsimista. Suoranaiseen valehteluun työvoimapulasta pitäis pistää täydellinen stoppi.
  17. Dr. James Gonzo: 30-vuotinen urataipaleesi on kiistaton esimerkki siitä, että edustat jotain sellaista joka on syvää suomalaisuutta. Jos joutuisit valitsemaan seuraavista suomalaisen naisen arkkityypin edustajista rinnallesi suomalaisuuden ikoniksi, niin kenet valitsisit: 1) Sofi Oksanen 2) Tarja Halonen 3) Johanna Tukiainen ?
    Tero Vaara: Johanna Tukiainen on aivan liian ennakoimaton hahmo, Tarja Halosta en hyväksy ollenkaan – miten suomalaisuuden ikoni voisi olla poliittinen broileri, joka ei ole eläissään tehnyt ns. oikeaa työtä. Valitaan siis Sofi Oksanen; Itsenäinen, itsepäinen, ryhtinsä ja kovuutensa pitänyt nainen. Goottihahmonsa alla ihan välkky, sexy ja kivansorttinen tyyppi kaiken lisäksi.
  18. Dr. James Gonzo: Nousit estradeille kun Suomi kävi kohti 1980 -luvun kasinorallitalouden juppihuumaa, sinnittelit läpi 1990 -luvun alkupuolen lamavuosien ja puhtia piisasi halki EU-hurmoksen ja vuosituhannen vaihteen ja vielä jaksat paukuttaa pajavasaraasi. 30-vuotinen urataival suomalaisen viihdemusiikin taivaalla on oikeasti Borsalino -hatun noston arvoinen saavutus. Kun lyyrikon silmin tutkailet menneitä vuosikymmeniä, niin miten näet Suomen muuttuneen tuona aikana?
    Tero Vaara: Vasemmisto on hylännyt suomalaisen työväen ja siirtynyt puita- ja maahanmuuttajia halaamaan. Nykyvassarille häilyvän seksuaali-identiteettinsä kanssa kamppaileva pääkaupunkiasukas on aina tärkeämpi hahmo, kuin yh-äippä Varkaudesta tai Kemijärveläinen työtön paperimies. Paperimiehet eivät istu NYT-liitteeseen, vauvauutisia referoivat lesbo-mammat tai homo-iskät ovat kivoja ja värikkäitä, edustavia. Eikä tarvitse lähteä Helsingistä! Oikeisto jätti ihan toimivan koti, uskonto, isänmaa -kontekstinsa, priorisoi Euroopan, hylkäsi yrittäjät ja akateemisen väen. Perussuomalaisille avautui timanttinen paikka haalia kyllästyneet, äänensä ja edustajansa menettäneet kansalaiset riveihinsä. Asioiden politisoituminen on palannut muotiin. Elämme kiinnostavia aikoja.
    Musiikkialalla parista radiokavanasta on siirrytty viihteen kentän rajuun pirstaloitumiseen. Samaan aikaan TV-yhtiöiden, iltapäivälehtien, radiokanavien ja levy-yhtiöiden epäpyhä allianssi on tullut mahdottomaksi tai ainakin erittäin kalliiksi murtaa. Kilpailu kansalaisten ajankäytöstä ja rahoista on koventunut.
    Muusikot ovat parempia, hyviä lauluntekijöitä on enemmän, tuotannot kykenevät vastaamaan jo kansainväliseen haasteeseen, on paljon nuoria, lahjakkaita laulajia. Sitten on tietysti enemmän noita pudotuspelejä ja laulukilpailuja, jotka oikeastaan ovat vain levy- tai TV-yhtiöiden moderni konsti nussia tähteydestä unelmoivia pentuja perseeseen.
  19. Dr. James Gonzo: Oletko ikuisesti sama vihainen nuorimies, vai onko ikä ja kokemus tuonut älliä ja pitkäjännitteisyyttä?
    Tero Vaara: Vihaisuus on vähän sellaista… joskus lähempänä päättäväisyyttä ja “asennetta” ja toisinaan pelkkää lamaannusta. En pidä erityisen siunauksellisena lahjakkuutena nähdä teennäisyyttä, krokotiilin kyyneleitä ja kätkettyjä merkityksiä siellä, missä joku toinen näkee aitoutta ja herkkyyttä. Onko se älyä? En tiedä. En ota vastaan mitään, enkä ketään punnitsematta tarkoitusperiä. Pitkäjänteisyys varmaankin tarkoittaa sitä, että kun tunteilemisen kaltaiseen ylellisyyteen ei ole varaa, kykenen toimimaan nopeasti, kylmästi ja järjestelmällisesti. Hermoillaan ja säntäillään sitten paremmalla ajalla.
  20. Dr. James Gonzo: Miten se tulee esille musiikissasi?
    Tero Vaara: Nykyään on kiva operoida, kun yhteistyökumppaneina on iso joukko päteviä muusikoita. Itse kun en nuotteja osaa kirjoittaa, saati lukea, tarvitsen aina itseäni fiksumpia tyyppejä bändiin. Kundeilla on hyvä taju siitä, mitä lauluntekijänä toivon kuulevani ja herrojen oma panos on erittäin tärkeä osa lopputulosta. Ja kaikesta oletetusta karheudesta huolimatta olen ihan hyvä ja luotettava työnantaja. Melodioiden kehittelyä ja tekstien kirjoittamista ei kuitenkaan kannata liikaa älyllistää. Jossain piilotajunnan pohjamudissa ne tarttuvat melodiat ja biisi-ideat asustavat. Pitäisi työskennellä, kuin lapsi: kitara käteen ja ajatuksesta kiinni. Tätä nykyä liian herkästi pysähdyn kelailemaan, että ei saatana – onko tämä jo kuultu. Biisinteosta tulee loputonta epäilyä, omien ideoiden ja ajatusten vahtimista, mikä ei todellakaan ole prosessin kannalta eduksi.
  21. Dr. James Gonzo: Minkälaisilla mietteillä käyt kohti Mamban neljättäkymmennettä vuositaivalta?
    Tero Vaara: Kuunnellaan ja katsellaan, miten uusi albumi Miehiä ja ihmisiä saavuttaa yleisönsä. Pidetään pieni tuumaustauko ja vedetään sitten johtopäätökset. Muusta en tiedä.
  22. Dr. James Gonzo: Kiitos ajastasi ja ajatuksistasi. Tämä on ollut erittäin avartava kokomus ja toivon sydämestäni onnea ja menestystä uutukaiselle levyllesi. Jaksathan vetää vielä seuraavat 30 vuotta samalla asenteella.
    Tero Vaara: Jees, kiitos teille mielenkiinnosta!

Newsbygonzo -tiimi suosittelee: lue myös Dr. James Gonzon haastattelusarjan ensimmäinen osa, jossa vieraana kansanedustaja Juho Eerola.

Advertisements

3 comments

  1. Vielä on tummia jäljellä
    vielä voit niitä syrjiä
    vielä voit aukoa päätäsi
    vielä voit kasvattaa jäätäsi
    mutta en kuuntele enää musaasi sun…

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s